Federico Fellini: Roma

Viime päivät on eletty paniikinomaisessa mielentilassa, sillä Rooma-lentojen buukkauksen jälkeen tajusin, että sieltä pitäis jokin majapaikkakin hankkia. Sitten pitäis tietenki hankkia myös uudet rilekset, nyrkkeilyhanskat (x2!), jalkasuojat, maksaa vyökoe, olishan noita laskujakin, sitten vielä ai niin matkalaukku ja kännykkä! Noh, mitäpäs sitä meno-tulosuhdetta ynnäilemään kun on mahdollisuus ostella lentoja.

Ongelmallisinta tässä nyt on se Rooman majoitus, ottaako hotelli vai hostelli. Hotelli on tietenki aika naurettavaa pröystäilyä, mutta ko kymmenen päivää ollaan reissussa, niin onhan se aina kiva saada osaksi olla myös omassa rauhassa. Mutta toisaalta hotelli maksaa noin kaks kertaa hostellia enemmän, joten se ehkä siitä. Kattelin myös sitä vaihtoehtoa, että josko löytyisi jostain hostellista edullisia kahden hengen huoneita, mutta sen vaihtoehdon voi kyllä unohtaa. Maksaa nimittäin noin KAKSI KERTAA HOTELLIA ENEMMÄN ottaa parin hengen huone hostellista. Että cheers mates vaan! Mutta johonki ratkaisuun tässä on päädyttävä lähipäivinä, ja taloudellisen taantuman vuoksi veikkaan, että hostelli on se taho, joka saa varauksemme. Pitää vielä keskustella Karimin kanssa ja ettiä se hyvä yösija.

Johonki sohvasurffailuunki vois tietenki heittäytyä, mutta en oo vielä kirjautunu niihin palvelimiin joten lienee aika vaikea löytää mitään näin lyhyellä varoitusajalla. Mutta eiköhän seki vielä tuu koettua, kunhan saa sen verran aikaiseksi.

Kävin koulussa aamusella kuuntelemassa tuiki turhan harjoitteluinfon, ja päätin sitten tsekata kirjaston dvd-valikoiman, josko sieltä löytyis jotain kateltavaa tän ah! niin ihanan räntäsadepäivän ratoksi (joka piti alunperin viettää uusia rillejä etsien, joskus käy näin). Löysinkin sieltä sitten sopivasti Fellinin Rooman, joka tunnelmoi arvostelujen mukaan kattavasti Roomaa.
Joissakin arvosteluissa sanottiin jopa, että tämän nähtyään ei tarvitse Roomassa enää käydäkään. Katotaan, miten käy!

Ja sen italian opettelun vois kohta varmaanki aloittaa, että ei sitte paikan päällä tarttis tyytyä niihin viime kerralla opeteltuihin, jotka sisälsi lähinnä jäätelön ostamista.

Rakkia e mou, niinko meikä sen sanoo. (Ja jätskinmyyjät nauraa!)