Best in Brighton

Hellurei! En oo vieläkään päässy yli Brightonin-reissusta, vaan fiilistelen sitä yhä uudelleen ja uudelleen. Jotta tää postaus ei jäisi aivan sisällöttömäksi ja turhaksi fiilistelyksi, jaan teidän kanssa mun mielestä kaupungin lempparijutut, mihin törmäsin (tai ainaki muutaman niistä).

Seven stars

Pieni pubi jossain niistä kymmenistä pikkukaduista, joilla seikkailtiin. Oikeasti siihen oli tasan yksi syy miksi sinne mentiin silloin viikko sitten tiistai-iltana, ja se oli tämä:

Movie nights! Telkkarittomana olin tietysti hullun mielissään, että pääsis pitkästä aikaa kattoon jotain leffaa, ja paineltiin kysymään sisälle, että mikäs se illan leffa onkaan. Vaihtoehtoja oli kolme: Gremlins, Aamiainen Tiffanylla ja joku kolmas. Asiakkaat pysty äänestään, mikä leffa katottaisiin illalla, ja silloin kun kysyttiin, vastaus oli se kolmas. Perään baarimikko kuitenki kysyi, sopiiko se meille. Kun esitettiin toivomuksemme nähdä Aamiainen Tiffanylla, se vaan sano et ok, se käy.Tultiin sitten illemmalla katsomaan Audreyta ja kyllä kelpasi!



Red Veg

Red Veg löytyi kans niiltä mun lempparikaduilta. Kyseessä on siis pikkuruinen vegehampparipaikka joka on sisustettu vanhoilla propagandajulisteilla.

Meikä otti muistaakseni Red Veg Cheeseburgerin ja tää soijahamppari kustansi noin £3,5 ja tuli maha täyteen. Palvelu oli ystävällistä eikä kukaan edes nauranu mun jäykähkölle artikulaatiolle, joka jostain syystä petti just tilaamisen hetkellä. No, näin käy jokskus.

Nam nam!

Komedia

Käytiin katsomassa myös vähän Standuppia. Oli todella mainiota, vaikka en tosiaan ihan kaikkia vitsejä ymmärtänyt, osaksi kielellisistä, osaksi muista syistä.

Oli loistavaa kun käveltiin yks ilta Mipan kans tän paikan ohi ja se otti flaijerin jossa kerrottiin torstain komediaklubista. Neljä esiintyjää, liput maksoi jotain yheksän punnan paikkeilla ja kyllä nauratti!

Meillä kävi vaan niin että mun ja Sallan Lontoon-juna oli myöhässä puoli tuntia, joten tiukkojen aikataulutusten vuoksi myöhästyttiin se puolisen tuntia tuosta esityksestä. Mipa meni jo sisään ja koska sillä oli meijän liput, se jätti meijän nimet pokelle joten päästiin ne sanomalla sisään. Siellä oli hullun hyvää palvelua, mentiin eka ja ne kysy miten vanhoja ollaan, ei mitään henkkareita vaan pelekkä sanominen riitti vaikka ei suoranaisesti taijeta ikäisiltämme näyttää. Sisällä toinen poke pahoitteli ettei voi päästää meitä sisään vielä kun esitys on kesken, ekan artistin jälkeen vasta. Ooteltiin siinä, se päästi meijät sisään ja kerto minne pitää mennä ja siellä päin oli vielä yks henkilökunnan edustaja meitä vastassa, jotta varmasti löydettäisiin oikeaan paikkaan. Kyllä kelepas.



Choccy woccy doodah

Ei tän kyltin nähtyään voinu olla painelematta sisään, olihan kyseessä suklaakauppa.

Varsinki ku ikkunassa roikku alkkareita! Piti painua ihmettelemään sisätiloihin. Toisaalta toivon etten olis sitä tehny, sillä matkalaukku oli niin täynnä että mitään noista uskomattomista suklaakyhäelmistä ei voinu roudata kotiin saakka.




Angel food bakery
Perjantaina käytiin Mipan lounastauolla nappaamassa jälkkäriksi kuppikakut. Oli namss. Ja tuo valikoima, meinas mennä tunti siihen, että päätti minkä noista nauttii. Sisällä syötynä hintaa tuli £2.05,


Lisäksi Brightonissa oli lukuisia ihania kauppoja mistä sai vaikka mitä siistiä, mutta tässä nyt muutama maininta. Kaikkia ei voi millään mainita, joten en voi muuta kuin kehottaa painelemaan ite kyseiseen kaupunkiin ja nauttimaan!