Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

archie gone lebanon

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Road trip-haaveita

Koska itse reissuun on enää alle vuosi aikaa, ajattelin aloittaa virallisen matkahaaveilun blogissani NYT. Tottahan  se on että tämänkaltaisesta reissusta on haaveiltu alitajuisesti jo todella kauan, mutta nyt, matkan varmistuttua voin aloittaa hyvällä omalla tunnolla haaveilemisen, sillä nyt tiijän, että ollaan oikeasti menossa!

Koska meikäläinen on reissun ainoa mimmi, nää mun ehotukset ei välttämässä herätä jippijaijee-huutoja niissä viidessä (vai kuudessa?) miespuolisessa matkaseuralaisessa. Pitää toivoa, että Karim ees vähän, säälistä jos ei muusta, komppaa näitä!

Kuva
 Yks siisteimpiä juttuja viime nykin reissulla oli nähä illalla kaupungin valot! Ja Brooklyn brigde, ahh. <3

Kuva
Miami beach. Täytyykö mun sanoa enempää? En oo mikään rannassa tuntikausia innolla makaava hylje, mutta tuolla siellä vois hetken jopa viihtyä. Tai sitte, koska porukka on mitä on, niin voitais käyttää aikaa vähän reenailemiseen. Tai ainaki siistien kuvien ottamiseen..

Kuva
Jazzia New Orleansissa!! Alustavien kyselyiden mukaan tää ei kiinnosta meidän matkaseurueesta ketään muita ku mua, mutta painelen sitten vaikka itekseni johonki hämyiseen jazz-klubiin kuunteleen musiikkia. Ja ei, en oo mikään jazz-fani, mutta oon vankasti sitä mieltä että jos menee New Orleansiin, pitää käydä kuunteleen livenä jazzia!

Kuva
Las Vegasin Flamingo-hotellissa on sitä jotain, mikä meikää viehättää. Vaikka joku onkin joskus suositellut valitsemaan Las Vegasista sen ainoan hotellin missä kasinoa ei ole, meitsi haluais ehottomasti tuonne, myös sen kasinon aiheuttaman Las Vegas-fiiliksen kautta, sillä en todellakaan oo millään tavalla pelien perään, niin tuolla tavalla sais etes palasen sitä oikeaa kasinofiilistä, vaikka vaan kulkemalla sen läpi.

Kuva
Peggy Sue diner LasVegas-Los Angeles-välillä! Kun tää Nykin reissulla jäi välistä, niin seuraavalla jenkkireissulla onki pakko päästä käymään jossain perinteisessä 50's dinerissä!

Kuva
Los Angeles Beach! Ok myönnän, rantsut on aika jees, ja varsinki tästä mulla on äärimmäisen romantisoitunut kuva. Lämmintä, hiekkarantaa, auringonlasku, palmuja ja rantabulevardi vieressä. Kelepais.

Kuva
Santa Monica Funfair! Vaikka ei varsinaisesti kuulu tämänhetkiseen suunnitelmiin edes pysähtyä Santa Monicassa, meikä silti haaveilee siitä, että pääsis käymään edes pari tuntia tuolla laiturille rakennetussa huvipuistossa. Tai edes sen yhen pirtelön verran.

Kuva
San Francisco ja värikkäät talot. Kaiken hyvän lisäksi San Francisco tulee olemaan meidän viiminen pysähdys ennen karvasta kotiinpalua, joten kovat on odotukset!


Onneksi itse matkaan ei tosiaan oo enää edes vuotta, joten tässähän voi kohta innostua!

Translation: I can't stop dreaming about our road trip. 

Tunnisteet:

maanantai 27. syyskuuta 2010

Englannin herkkuja

Mun lempparihommaa on aina ulkomailla kaupassa tiirailla herkkuhyllyjä. Nappailen sieltä sitten tuliaisiksi niitä kaikkein hauskimmin pakattuja juttuja, jotka pistää silmään. Englannista Karim sai tuliaisiksi jotain vähän terveellisempää fudgejen lisäksi, nimittäin mansikkajuttuja (£0,46), joissa oli kuitenki käytetty pääasiassa päärynää (?).



Ja mistä huomaa että näitä herkkuja koitetaan saada lapset mussuttelemaan? No mukana hämähäkillinen kortti, ja sen alta paljastuikin sitten rullallinen herkkuja, joka oli Karimin mukaan aivan saappaanpohjan makuista. Mutta varmasti hyvä vaihtoehto sille suklaapatukalle.





Parasta oli supernätin paketin lisäksi kortin toinen puoli, minkä avulla lapsia yritetään sivistää parin faktan avulla. Vaikka tuo ei mitenkään hyvältä maistunu, niin pakko sanoa, että englannissa ees yritetään. En oo suomessa nähäny tuommosia juttuja, paitsi ehkä kymmenkertaiseen hintaan.

Translation: I bought this strawberry-thingy to Karim from England. I only chose it because it looked so cute, and I had no clue what it is, except that it is something healthy. Inside he found two strawberry rolls, but he said that they tasted like a shoe. But at least in England they try to offer healthy snacks for the kids. Here it costs ten times more.

Tunnisteet:

tiistai 21. syyskuuta 2010

I heart Vintage travel ads

Tänään posti toi jotain siistiä. Tilattiin jokunen viikko sitten vähän julisteita, jotta saataisiin olkkari näyttämään hieman kotoisemmalta, ja tänään sitte saatiin kuvat seinälle!


Ehkä tuo Hawaii saa vielä kaverikseen keltaset reunat, ei olla vielä päätetty näyttääkö se vähän reppanalta tuon isomman kuvan vieressä.

Vanhoja matkailumainoksia saa allpostersilta, postituskuluja tais tulla noin 15e ja toimitusaika oli pari viikkoa. Valinnanvaraa on, joten suosittelen kyllä!

Translation: We got something beautiful today, two vintage travel ad posters are now in our living room. I gotta say, allposters.com does the trick!

maanantai 20. syyskuuta 2010

Suuria ostoksia

Eilen illalla napsahti taas yks reissu lukkoon. Ostettiin nimittäin lennot kuukauden mittaiselle reissulle jenkkeihin. Piletit Hki-New York ajalle 13.6.-13.7. on nyt taskussa, joten tarkempi matkasuunnittelu voi alkaa, sillä aikaahan tässä on.

Nyt tehtiin erillä tavalla ko viimeksi, sillä mistään ei löytyny yhtä edullisia lentoja ku edelliskerralla. Viime vuonna tosiaan lennettiin Oulusta Helsingin ja Lontoon kautta New Yorkiin, paluu samaa reittiä ja pulitettiin pileteistä noin 500e per naama. Nyt ei ollu puhettakaan että tuohon hintaan olis löytyny, alkaen-hinnat Oulusta alko joko seiskalla tai kasilla, joten unohettiin se.

Toisaalta jos oltais ootettu esim hulluja päiviä, oltais säästetty. Toisaalta ei voi mittään. Otettiin siis suorat lennot Finnairilla (saa nähä miten käy) hintaan 659e per naama. Ei oo halapaa, sen voin ainaki sanoa, mutta no can do. Tossa säästettiin ajassa 18h joten se on aika iso juttu.


Ja mistä hommasta tässä sitten on kyse? Tän reissun jälkeen voidaanki piirtää raksi seinään, sillä ens heinäkuussa road trip jenkkien läpi on koettu, mutta onneksi siihen heinäkuuhun on vielä aikaa.

Meitä lähtee siis kuus tyyppiä, kaikki ollaan tunnettu ainaki se viis vuotta joten mitään sen suurempia yllätyksiä ei pitäis ilmetä. Hyvä porukka ja mahtava kohde, joten ei voi muuta suunnitella ko upeaa reissua!

Lennot meillä on siis nykiin, sieltä olis tarkotus heittää muutaman kaupungin (ehkä Washington, Philadelphia) kautta Miamiin, sieltä New Orleansiin, mutkien ja ainaki Texasin kautta akselille Las Vegas, Los Angeles, San Fransisco, mistä otetaanki sitte lennot takas nykiin.

Sen tarkempia reittisuunnitelmia ei siis vielä oo tehty, mutta koska tässä tätä aikaa on, niin ne varmasti tulee myös tehtyä.


Tässä on siis koko eilinen ilta ja tämä aamu fiilistelty viime vuoden nykin kuvia ja luettu kaikkien kavereiden ja tuttujen ja muiden tuntemattomien reissublogeja jenkkien road tripistä. Pitää kaivaa ne lonely planetit esiin, madventureista puhumattakaan ja ettiä ne kultaisimmat käytännön vinkit, ni ei tuu ainakaan ihan hullun pahasti mokailtua. Tai no, parempi ku ei lupaile mitään.



Oon myös tosi iloinen siitä, että osa porukasta on käyny jonku verran jenkeissä joten esim Empire state building on tullu nähtyä, joten sinne ei tarvi onneksi mennä jonottelemaan uudestaan (ei sillä, että oltais viimeksi kauheasti jonoteltu, mutta koskaan ei voi tietää miten toisella kerralla kävis), vaan sen ajan voi käyttää johonki aivan muuhun!


Viimeksi tosiaan majoituttiin Brooklynissä, ens kerralla vois ehkä katella majoitusta Manhattanilta... Tai sitten ei, pitää kattoa.

USA, be prepared!

Translation: Now I've bought the flight tickets to America. On June 13th, me and five of my friends start the adventure of a lifetime from New York, and a month later, come back home.Who knows what happens? All I can say is that I couldn't be more excited!!

Tunnisteet: ,

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Maailman toiseksi paras aamiainen

Oon syöny kaikkein parhaimmat aamiaiset ollessani ulkomailla, eikä nyt kyllä puhuta mistään hotelliaamiaisista. Ehottomasti kaikkein parasta aamiaista saa jenkeissä bagelin ja tuorehedelmäsalaatin muodossa, mutta meleko lähelle pääsee myös Libanonissa nautittu Za'atarleipä.

Tännään aateltiin sitte sunnuntain kunniaksi haeskella vähän Libanonin fiilistä aamiaisen muodossa.

Toiseksi parhaan aamiaisen tekeminen on tosi yksinkertasta, kunhan on vaan kaikki tarvittavat aineet. Siihen tarvii vaan pizzataikinaa (tehtiin toissapäivänä sen verran reilu taikina, että riitti myös tähän tarkotukseen), oliiviöljyä ja za'ataria.

Tehtiin kaks pyöreää lättyä, halkaisijaltaan ehkä jotain 20cm ja annettiin niiden kohota vähän aikaa. Sitten päälle vaan oliiviöljyä, reilusti za'ataria ja uuniin! Vähän ajan päästä ne onki valmiit, ja näyttää tältä:

Taitettiin nuo vielä keskeltä ja laitettiin suodatinpussiin, ja kyllä maistu. Za'atar on tosi vahva mauste, niin vahva että se tosiaan toimii ihan itekseen pelkän oliiviöljyn kanssa.


Tuolta za'atar näyttää kuivattuna, seassa on seesaminsiemeniä. Ollaan saatu tuo pussi Karimin porsuilta, ja en tiijä miten on suomessa saatavilla, ehkä noissa arabikaupoissa. Mutta jos joskus osuu kohdalle, suosittelen lämpimästi!



Translation: This is the second best breakfast in the world! Za'atar spice put on pizza dough and baked in an oven. I had this in Lebanon, and it was a great way to start the morning. Today we wanted to do something special cos it's sunday, so we decided to start the morning with this. We got the spice from Karim's dad, I don't know where you can buy it though. All I can say that it is delicious.

Tunnisteet: ,

torstai 16. syyskuuta 2010

Karnevaalihumua!

Käytiin tosiaan Lontoon reissulla Notting Hillin karnevaaleilla, jotka on maailman suurimmat karnevaalit heti Rion jälkeen. Paikalla oli semmoset miljoona ihmistä, joten humua riitti.

Kulkueessa olevilla ihmisillä oli ainaki hyvä meininki

Vaikka lapsille suunnattu kulkue oliki edellisenä päivänä, myös maanantaina oli mukana nuorempaa porukkaa
Ja vähän vanhempaakin!

Meininki oli hyvä, tyypit vaan joraili menemään

Joitaki teinejä lukuunottamatta, jotka ilmeisesti keskitty vetään vatsan sisään ja näyttään hyvältä

Jotku rakennelmat oli kans aika komeita, vai mitä tykkäätte paljettihepasta?

Kulkue oli aikamoinen urheilusuoritus, nää tanssi ja käveli tuntikausia ilman taukoja

Asutki oli makijoita

Porukka kävi myös kuvauttamassa itteään näitten tyyppien vieressä, ja kaikki oli ilosia

Asut oli täynnä yksityiskohtia

Munsta oli siistiä että kettään ei hävettäny olla noin pienissä vaatteissa, vaan kaikki keskitty jortsuaan

Sulukia riitti!

Semmosta! Toivottavasti pääsee mukkaan myös ens vuonna.


Translation: When I was in London, Notting Hill Carnival was held. I went there with my dad and bro, and had a blast. It is the second biggest carnival in the world with one million visitors, so it was certainly something I hadn't experienced before. I hope I'll be there next year, too.

Tunnisteet: ,

South of the Hampton eli Southampton

Harrastettiin tosiaan Bournen lisäksi maakuntamatkailua vähän muuallekin, nimittäin Southamptoniin. Valmistelut oli vähän heikossa kunnossa, sillä ennen sinne menoa en tienny kaupungista mitään muuta ko sen, että Titanic on lähteny sieltä liikenteeseen.

No, melko nopiaa selevis, että kyseessä on historiallinen kaupunki.

Keskellä kaupunkia!

Ku eka jäätiin pois Southamptonin rautatieasemalla, ei oikeen tietty että mihin suuntaan lähtä käveleen sillä kartat oli just loppunu. Mentiin sitte eri suuntaan ko kaikki muut (loogista!) ja siellä ei näkyny pubia ja teatteria lukuunottamatta juuri mittään. Siihen kiinnitettiin huomiota, että pubiruoka oli huomattavasti edullisempaa ku Lontoossa!

Topi löysi melekosen siistit arskat

Jossain vaiheessa, pienten seikkailujen jälkeen löydettiinki sitten keskusta. Eli yks iso katu joka alkaa puistosta ja päättyy rantaan. Siinä suunnilleen keskivaiheilla on kaks ostaria ja sitten myös muinaisraunioita ja linna. Ihan komian näköistä.

Tyylikkäitä taloja

Keskustassa oli meneillään myös markkinat. Siellä myytiin muun muassa käsintehtyä lammasmakkaraa ja kirjoja, ja torimeininki oli vallassa. Oli mukavaa, vaikka pakko oliki siinä iltapäivän puolella ihmetellä, ku aurinko porotti suoraan makkaroihin että kuka niitä enää ostaa ja jos ostaa, niin saako kovin pahan ripulin.

Topin piti päästä taas shoppaileen ja iskä joutu kantajaksi

Oli ihan hullun hauska nähä vähän lissää englantia, ja oli tosi huippua ku tuonne pääsi niin heleposti! Liput otettiin taas megabusin kautta ja tällä kertaa ne oli vähän halvemmat, oliskohan ollu jotain 12 puntaa menopaluu kolmelta, että ei turhan paha.

Keskustan linna

Tekemistä Southamptonissa ei ollu ihan niin paljo ko esim Bournessa, ja se johtu ainaki siitä että Southamptonin ranta ei oo ihan yhtä houkutteleva ku Bournemouthin. Mutta kyllä me saatiin päivä kulumaan, olin siis varannu taas hyvin ne liput että kymmeneltä oltiin perillä ja kymmeneltä lähettiin paluumatkalle. Hyvä minä!

Southampton park

Kävin muuten Lushissa Southamptonissa, ja voin kertoa että yllätyin melko paljon ku huomasin sen hintaeron suomeen. Suomessa kaikki maksaa noin kaks kertaa niin paljon ko englannissa, joten taidan tästälähin vierailla vaan englannin Lusheissa. Toisaalta käsimatkatavaran nesterajoitukset rajoittaa sen verran, että jellyjä ei kovin paljo kehtaa roudailla.

Iskä oli mielissään kans
Ja meikä

Semmonen oli siis Southampton! Ei mitenkään erikoinen, mutta ihan hauska paikka piipahtaa. Välttämättä en toista kertaa menis, jos vaihtoehtona olis mennä johonki toiseen paikkaan.


Translation: We got really cheap train tickets via megatrain, return ticket was just £12 for three so we took it, and then checked that we're going to Southampton. City was really small but nice, and they had a market day when we were there.

Tunnisteet:

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Back in Bournemouth

Matkustin kesän 2003 alussa Bournemouthiin. Olin just päässy ysiltä, käyny ekaa kertaa kunnon ulkomaanmatkalla paria kuukautta aikasemmin Venäjällä, joten jännitti melekosen paljon. Eessä oli kolme viikkoa tuntemattomien, samanikäisten suomityyppien kans.

Hypättiin rautatieasemalta ensimmäiseen vastaantulevaan keltaiseen bussiin, otettiin tiketit Squarelle ja istuskeltiin siinä. Ja nostalgiapiikki oli huipussaan kun silmien eteen avautui tää näkemä:

The Square

Tuossa hassunmallisessa Obscura-kahvilassa käytiin vetämässä Päivin kans kaakaot kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla karkkilakosta huolimatta. Oli ihan hauskaa seistä urpon näkösenä keskellä squarea iskän ja Topin kans ja koittaa päättää, mihin suuntaan seuraavaksi mentäis.

Bournen puisto ja kuumailmapallo!

Hehe aika hyvin oli kaikki jutut ehtiny unohtua, en osannu juurikaan kulkea tuolla. Muistin vaan kaikki tärkeimmät eli Squaren New Lookin ja sieltä reitin puiston kautta rantsulle. Eipä se sinällään hulluna harmittanu, koska nuohan riittää!

Bournen puisto!

Koska meillä oli jottain kymmenen tuntia aikaa Bournessa, hengattiin myös puistossa! Vejettiin naamaan makija lounas joka meikän osalta sisälsi pääasiassa ananasta (namsss!), ja sen jälkeen kaikkein parhaiten sopi pikku tirsat lämpimän englannin auringon alla masu täynnä ja nurmikolla makoillen.

Sen jälkeen suunnattiinkin kohti rantaa, eikä iskä ja Topi aivan ollu valmistautunu siihen, että naaman eteen levähtää seuraavanalainen näkemä:

Bournemouth, pier sekä THE beach

Bournen ranta. Mitä siitä enempää voi sanoa? Meikä nostalgisoi kyllä meleko vahavasti koko tuon päivän, mutta tuo rantsu oli edelleen yks siisteimpiä, mitä oon nähny. En käyny kokkeileen vettä että oliko se lämmintä, mutta kyllä siellä jotku hullut oli uimassa, joten ilimeisesti ei ollu vielä etes kylymää.

Löydettiin ruotsinlaivalta tuttu pelikone joka söi 2 senttisiä

Bournen rantsu on superpitkä, eikä me jaksettu kävellä sitä lähellekään päästä päähän, joten kipiteltiin siinä ympärillä vaan. Siinä on myös jottain peliluolia misä pysty pellaan kaikkia kolikkopelejä. Vanahoina pokerihaina meikän matkaseurahan sitte innostu siitä melekosesti, ja tuonne upposki punta poikineen!

Sillä aikaa ku muut pelas, meikä katteli rantsua

Mikäs oliskaan sen siistimpää ku upottaa varpaat auringon lämmittämään hiekkaan, istuskella rannalla ja tuijottaa ku joku aloitteleva surffaaja yrittää löytää oikean aallon ja epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Samalla seurailtiin ku vanhat ja vähän nuoremmatkin, pääosin miespuoliset henkilöt kipitteli pitkin rantaa käsiensä jatkona aku ankoista tutuksi tullut piippaava metallinpaljastin.

Varpaat hiekassa!
Väsyneet pellaajat

Kuten jo aikasemmin mainitsin, ranta on toooosi pitkä. Niin pitkä että kaikki ei jaksa kävellä autoilta rannoille vaan ne vuokraa sieltä itelleen mökin! Niitä pikkuruisia kesärantamökkejä oliki pitkin rantsua vieri vieressä, ja joka toisen mökin ovet oli siniset ja joka toisen punaiset!

Punaovinen mökki ja palat sinisistä ovista!

Sitten vähän jotain muuta

Topi koviksena rantsulla kattelemassa menoa

Square

Meikäläinen mielissään puistossa!

Mies ja metallinpaljastin

Tämä näky viimisenä ennen ko alotettiin paluumatka Lontooseen

Oli aika jännä käyä Bournessa vaikka siellä ei ollukaan niitä tyyppejä jotka oli ennen. En välttis käyä sielä ennää ikinä ja jos käyn nii kyllä seki kelepaa.

Ostin tosiaan junaliput megabus.comista, muistaakseni menopaluu kolmelle kustansi jotain 70 euron luokkaa, joten se oli munsta ihan ok. Ja tuo megabus.com toimi muutenkin ihan hyvin, vaikka alussa vähän ihmetyttiki sillä tuota kautta ko ostaa liput niin ei saa mitään varsinaisia lippuja, vaan ainoastaan varausnumeron jota pitää vilauttaa laiturille mennessä ja sieltä tullessa jollekin aseman työntekijälle että pääsee porteista läpi, ja tietty myös konnarille. Kaikki työntekijät luonnollisesti tiesi miten homma toimii joten kaikki sujui ihan loistavasti!


Translation: I spent three weeks in Bournemouth when I was 15, so now when I was traveling with my dad he wanted to see where he put all the money to, so we went there for a day. It was great to be there again, and the beach was as nice as I remembered.

Tunnisteet: ,