Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Lisää kilometrejä

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Lisää kilometrejä

Tankilla Saksassa. Piti pihistellä, sillä koitettiin tankata mahdollisimman paljon Luxemburgissa.
 Kun reissun viimeinen aamu koitti, lähdettiin matkaan Düsseldorfista. Päämääränä oli Luxemburg, ja sinne päätettiin suunnata Kölnin kautta, sillä sehän sattui aivan sopivasti matkan varrelle. Aurinko paistoi ihanasti viimeisen reissupäivän kunniaksi, ja lähettiin hyvillä mielin matkaan. Reissun aikaisemmat navigaattorisekoilut oli autuaasti unholassa, kun tummansininen keula lipui pitkin autobahnia.

Meillä oli alunperin tankkaussuunnitelma, että ostetaan polttoainetta ainoastaan Luxemburgin rajojen sisältä, missä se oli verotonta. Kävi kuitenkin kettanasti, sillä bensamittari alkoi olla hälyttävissä lukemissa vielä Saksan puolella, kun reissua oli takana noin 700 kilometriä. Ei siinä sitten muu auttanut kuin tarttua pistooliin ja tankata. (Hh miten suurelta noinkin vähäpätöinen asia kuin tankkaus tuntui tapahtumahetkellä!)

Tyytyväiset reissaajat, kohta Luxemburgiin!
Autobahnilla, sata lasissa!
Meillä oli tosiaan edessä koko matkan pisin ajo, sillä Belgia-Hollanti -akselilla ne välimatkat oli todella lyhyitä. Düsseldorfista Luxemburgiin ei siinäkään ole kuin reilut 200 kilometriä, mutta jostain syystä saatiin siihen väliin urhattua useita tunteja! Eniten aikaa vei varmasti ajeleskelu pitkin Kölniä, vaikka päätettiinkin olla pysähtymättä sen enempää kyseiseen kaupunkiin, ja ihasteltiinkin sitä vain autosta käsin.

Pikavisiitin perusteella Köln näytti supersiistiltä kaupungilta, ja jäätiinkin kieltämättä vähän harmittelemaan, että oltiin päätetty sen sijaan viettää aikaa Düsseldorfissa. Mutta onneksi nähtiin kaupunkia edes vilaukselta, sillä sen perusteella ymmärretään käydä Kölnissä joskus oikein ajan kanssa.

Saksassa olosta sen verran, että se oli mulle oikein mukavaa ja leppoisaa, sillä yksi Karimin äidinkielistä on saksa, joten mulla oli siinä mielessä melko helpot oltavat, että laitoin sen tilaamaan esimerkiksi ravintolassa ja muutenkin hoitamaan kaikki vaikeat asiat. Toki  multa Wienin -kuukausien jälkeen varmaan jonkin verran saksa irtoaa, mutta voi pojat että sen puhuminen jännittää! Mun piti esimerkiksi kaupassa mielessä käydä monta kertaa läpi, miten kysyn myyjältä että voinko maksaa visalla. Ilo oli ylimmillään, kun tulin ymmärretyksi, jes!

Ainoa todiste meidän Kölnin -piipahduksesta: kirkko.
Oli eksoottista, kun varoituskylteissä oli poron sijaan kauriin kuva.
Mitä lähemmäs Luxemburgin rajaa tultiin, sitä upeammilta maisemat näytti. Välillä oltiin korkealla, välillä matalassa laaksossa ja jossain vaiheessa maisemat oli yhtä upeita, mitä ne oli kun ajettiin viime kesänä Los Angelesista San Franciscoon aivan pikkuruisia teitä pitkin, kun vieressä oli kymmenien (tai jopa satojen) metrien putous ilman kaidetta. Jännää!

Ohitettiin myös useita pikkukyliä, missä oli kunnon idyllistä meininkiä. Eri värisiä pieniä taloja, ehkä yksi ruokakauppa koko kylänraitilla mutta autokauppoja senkin edestä! Oli BMW -kauppaa, mersukauppaa ja jopa yks Saab -kauppakin nähtiin! :D

Saksan puolella vielä, ihanan kesäinen meininki!
Karimin paluu lapsuuteen: välipalaksi pretzeliä!
Saksalaista maalaismaisemaa, nam!
Yhtäkkiä oltiinkin sitten keskellä metsää




Tuntikausia kestäneen ajeleskelun jälkeen oltiin viimein Luxemburgin puolella. Meillä oli jopa pientä inttoa siitä, missä vaiheessa raja ylitettiin, sillä kännykkään tuli tervetulotoivotukset jo, kun oltiin vielä reilusti Saksan puolella. Lisäksi länsisaksalaiset maisemat oli melkolailla sitä, mitä ajateltiin Luxemburgista löytyvän, ja kun siihen lisää vielä sen, että yhtenään tuli vastaan autoja Luxemburgin kilvissä, ei ollu mikään ihme, että meni vähän sekaisin että missä maassa oltiin. Luxemburgin puolella oli kuitenkin selkeästi ilmaistu, että nyt valtio vaihtui, toisin kuin esimerkiksi Belgian ja Hollannin rajalla.

Ensimmäisenä Luxemburgissa suunnattiin hieman maan pääkaupungin Luxemburg Cityn ulkopuolella (eli kuuden kilometrin päässä) sijaitsevaan ostoskeskukseen, joka oli kuulemma tämän pikkuruisen maan suurin. Tuossa kuuluisassa ostoskeskuksessa oli yksi suuri ruokakauppa ja sen kyljessä yhtä iso harrastekauppa, ja niiden yhteydessä sitten jotain peruskauppoja, kuten varmaan maailman pienin h&m. Käytiin ruokakaupasta ostamassa vähän matkaevästä ja ihmettelemässä alkoholin superhalpaa hintatasoa. Melko lyhyen ajan päästä oltiin kuitenkin jo aivan kypsiä lähtemään tsuumailemaan Luxemburg Cityä.

Harmi vaan, että oltiin paikalla perjantai-iltana vähän ennen auringonlaskua, eikä parkkipaikkoja löytyny aivan mistään. Parkkitaloihin ei varsinaisesti uskallettu autoa ajaa, sillä ei osattu lukea mitään kylttejä siellä, eli jos parkkitalo lyssäyttäisi porttinsa kiinni yöksi, oltaisiin melko lirissä ilman autoa väärässä maassa ja liian kaukana lentokentästä aamulentomme lähtiessä. Harmitti aika paljon, mutta niin käy reissussa joskus kun ei osaa kieltä eikä paikalla näy ihmisiä, joilta kysyä. Tyydyttiin sitten vaan ajeleskelemaan ympäriinsä ja tutustumaan kaupunkiin auton tuulilasin takaa. Sen toiselta puolelta kaupunki näytti superkauniilta!







Jossain vaiheessa kyllästyttiin päämäärättömään ajeluun, ja pysäytettiin auto täydelle parkkipaikalle hetkeksi, että oli mahdollisuus käydä nappaamassa yllä olevat kuvat ja ihastelemasa vähän aivan upeita maisemia. Sen jälkeen päätettiin suunnata kohti Belgiaa, ja parin tunnin ajomatkan päässä olevaa lentokenttää. Meillä oli tosiaan edessä lento aamukuudelta, joten suunniteltiin ottavamme tirsat jossain lentokentän ja Luxemburgin välimaastossa.

Päädyttiin loppujen lopuksi nukkumaan jonkin huoltoaseman pihalle, missä unen läpi autoon kantautui ranskankielisten teinien elämöintiä (mikä oli sinällään melko eksoottista), ja oli mahdollisuus nauttia myös langattomasta netistä (se taas oli aivan älytöntä luksusta). Minä sain loistavien unenlahjojeni ansiosta nukuttua monta tuntia, Karim ehkä puoli tuntia. Siitä sitten kohti lentokenttää ja check-iniä.


Lentokentälle päästyämme oli melkoisen ryytynyt olo, ja kävinkin sitten vessassa vaihtamassa vaatteet (omat oli kaikki likaisia, piti pukea ylle iskän tuliaispaita, joka toimi mainiosti mekkona!) ja muutenkin freesiytymässä, ja olin taas valmiina reissupäivään! Lento lähti tosiaan aamukuudelta, ja perillä Oulussa oltiin joskus yhden aikaan yöllä. Siinä taas matkustamista meidän tyyliin, ehkä ens kerralla vois koittaa jotain vähemmän kivutonta?

Reissun numeroista sen verran, että oltiin tosiaan viikko reissussa, lennot oli KLM -lentoyhtiöllä (en muista enää paljo ne makso, mutta sen oonki tainnu mainita joskus aiemmin). Vuokrattiin auto advantage -nimiseltä vuokrausfirmalta joka loppujen lopuksi oli sama asia kuin Hertz, viis päivää maksoi noin 160 euroa, siihen päälle vielä nuoren kuskin lisämaksu (argh!) 60 euroa. Kilometrejä meille kertyi koko reissun aikana vähän reilu tuhat, ja bensa makso Luxemburgissa 1,279 euroa. Parkkimaksuja ei tainnu tarvita maksaa muualla kuin Amsterdamissa, missä maksettiin kahdeksan euroa vuorokaudelta.

Kaiken kaikkiaan reissu oli oikein mainio ja onnistunut, vaikka välillä oliki melko rankkaa kun piti tuntikausia käveleskellä vesisateessa. Suosittelen noita huudeja kyllä nimenomaan tuommoiseen road trip -henkiseen reissuun, sillä kaikki paikat on melkein kivenheiton päässä toisistaan, joten lyhyenkin matkan aikana ehtii kyllä nähdä, ja paljon!

Tunnisteet: ,

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Antaa tulla!

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu