Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

archie gone lebanon

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

tiistai 31. tammikuuta 2012

Litran minigrippipussi tyhjenee


Kaikkihan tietää, että käsimatkatavarana lentokoneeseen kulkevat nesteet tulee sulloa litran kokoiseen läpinäkyvään uudelleensuljettavaan pussiin. No, minä en ole siitä kovin mielissäni.

Suoraan sanottuna mua kyrsii aina aivan hulluna, kun ennen reissuun lähtöä käsimatkatavaraan tiukasti kuuluva kirkas litran nestepussi on aivan täynnä. Sulkemiseen kuluu aikaa ja reissulta ei voi ostaa mitään kivoja huulirasvatuliaisia. Eniten siellä tilaa vie se hajuvesi (check - ei vie enää!), dödö ja hiuskiinne, kaikesta muusta on oikeastaan olemassa jo pienet putelit. Hiuskiinnettä en nyt aivan jokaiselle reissulle vaivaudu ottamaan mukaan mutta tuo dödö on aika pakkopakkaus joka reissulle. No, eilisen kauppareissun jälkeen ei tartte enää tuskailla täysinäisten minigrippipussien kanssa, ostin nimittäin dödön, joka ei mee nesteestä!

Haha moni teistä mietiskelee varmaan nyt et miten kaikki asiat saa aasinsillalla liitettyä matkailuun, kuten nyt vaikka tämän kividödön. Mutta tuo on niin siisti, ja tosiaan mikä parasta - se menee sen muun ei-nestemäisen matkatavaran joukkoon joten on siis täydellisen asiallista kirjoittaa siitä, vaikka kyseessä onkin vain deodorantti.


Tuon kotimaisen vivisantén dödön kävin hakemassa lifestä, missä se kevensi lompsaa kympin verran. Ei siinä mielessä paha, että tuon pitäisi kestää vuoden ajan. (Ja jos verrataan että S-marketista hintaan 1,30e ostamani deodorantti haisi aivan mummolta, niin tuopa ei haise.) Dödö on hajuton ja alumiiniton, mikä oli aika kova juttu sen jälkeen, kun luin tämän kirjoituksen. Jos välttelen lisäaineita ja muuta roskaa ruuassa, niin sama kai se on koittaa vältellä niitä myös muissa asioissa, kuten kosmetiikassa. Kohta minigrippiin ei mene enää muuta kuin hammastahna ja shampoo, jes!

Ja miksi nähdä näin paljon vaivaa vain sen takia, että käsimatkatavaroilla matkustaminen olisi helpompaa? No sen takia, että 80% mun  matkoista hoituu pelkillä käsimatkatavaroilla, siksi!

Tunnisteet:

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Road trip -suunnitelmia


Mainitsin jo aiemmin, että suunnitteilla on hiihtolomaviikolla pienimuotoinen road trip Euroopassa. Viimekesän jenkkireissun jälkeen jäin auttamattomasti koukkuun automatkailun helppouteen, ja mun kaltaiselle laiskiaiselle leppoisa reissutyyli passaa! Koska en oo koskaan käyny Hollannissa mutta aina halunnu, oon tosi innoissani siitä että pääsen viimein käymään siellä! Lennot meillä on tosin Belgiaan, mutta näiden pikkuriikkisten maiden ollessa kyseessä sillä ei oo mitään merkitystä.

Vuokrattiin auto reilu viikko sitten eautovuokraamon kautta, sieltä löytyi kaikkein halvin (hertzin sivuilla auton hinta oli noussu yli viiskymppiä päivässä, what!?!). Viideksi päiväksi saatiin auto noin 150 eurolla, mikä on mun mielestä ihan ok hinta. Saa nyt nähdä, mitä lisämaksuja sieltä vielä tulee. En oo vieläkään lähelläkään sitä, että luottaisin autovuokraamojen asiakaspalvelun tasoon, mutta toivotaan että tästä tulis ensimmäinen täysin posiviitinen kokemus!

Ollaan väännetty tuota meidän reissusuunnitelmaa, ja nyt se on päässy aikalailla lopulliseen muotoonsa. Lennetään Brysseliin ja sieltä parin päivän kuluttua otetaan auto alle ja suunnataan Rotterdam-Amsterdam-Düsseldorf ja sieltä päiväksi Luxemburgiin. Huomattiin tosiaan, että  meidän paluulento lähtee kuudelta aamulla joten viimeiselle yölle ei oo ehkä järkevää ottaa mitään majoitusta. Spurkuillaan siis päivä ympäri Luxemburgia välillä autossa torkkuen (jes!) ja sitten yöllä lähetään ajeleen kohti Brysselin lentokenttää ja palautetaan auto sinne.

Ei vitsi, kuus viikkoa reissuun ja saapa nähä mitä siitä tulee. Löytyykö vinkkejä Bryssel/Rotterdam/Amsterdam/Düsseldorf/Luxemburg? Jos joo niin laittakaahan jakoon! Sen tsekkasin jo, että tankkaus kannattaa suorittaa Luxemburgissa, sillä sieltä saa halavinta bensaa..

Tunnisteet:

lauantai 28. tammikuuta 2012

Loput Barcelonasta

Gaudin kädenjälki näkyi selevästi Passeig de Gracialla
Kotona ollaan oltu jo pari päivää, ja vaikka reissu olisikin vaan neljän päivän mittainen, vaatii tämä neljänkymmenen asteen lämpötilanvaihdos totuttelua, varsinkin kun se on niin päin, että tullaan lämpimästä kylmään, eikä niin päin kuin Jukka Poika lurittelee.

Kokonaisuudessaan Barcelonan reissu meni tosi hyvin. Mulla ei ollu mitään vastoinkäymisiä (ellei lentokenttäjunasta myöhästymistä lasketa), ja olin muutenkin tosi yllättynyt siitä, miten heleposti lukaisin karttaa ja pärjäsin muutenkin yksikseni. En nimittäin yleensä ikinä lue karttaa, jos reissussa on mukana joku toinen. Oon pari kertaa lukassu täydellisen väärin ja sen seurauksena on menty kilometritolkulla väärään suuntaan, ja tämmösen kommelluksien jälkeen mun kartanlukuitsetunto on ollu hivenen alamaissa. Mutta tämän reissun jälkeen se hipoo taivaita, sillä luin karttaa väärin ainoastaan kerran! Hyvä minä!

Itekseen kulkeminen neljän päivän ajan meni yllättävän hyvin. En ehkä aivan ens viikolla olis lähössä yksin yhtä pitkälle reissulle, mutta esimerkiksi parin päivän matka itekseen ei varmasti tuntus missään.

Lounaismaisemat Parc Güellissa, taustalla soi raggae

Oli aika rento hetki, aurinko paistoi, oli lämmintä ja muut paikalla olijat otti kans melko rennosti auringossa
Nää maisemat oli aika tyylikkäitä, ja mikä parasta, kaukana näkyy meri!
Haha porukka otti iisisti paitsi tuo mimmi joka tuijotti tuimasti kameraa..
Yllä olevissa kuvissa näkyvä paikka sijaitsee näiden pylväiden yläpuolella!
Nämä maisemat näky myös Vicky Christina Barcelonassa, se piti vilasta tuomaan Barcelonafiilistä!
Koska hengailin kaupungissa yksin, ehin tosi hyvin tehdä kaikkea mitä halusin. Siitä syystä kaikki päätökset ja muut syntyi tosi nopeasti esimerkiksi ruokapaikoista, kun sai painella tasan sinne minne ite halusi, eikä tarvinnu jäädä odottelemaan muita. Ja olin tosi mielissäni, että vaikka oon äärimmäisen nirso mitä ruokaan tulee (tämä tais selevitä jo), löysin ihan huippuja paikkoja mistä löysin ihan huippua sapuskaa! Se oli melkoinen yllätys, sillä mulla oli mielikuva (joka taas mureni, jes!), että Espanjassa syyään sikaa tosi paljon, no, onneksi Katalonia eroaa muusta Espanjasta aika merkittävästi, ilmeisesti myös ruokakulttuurillaan.

Valtava palmurivistö löytyi reissun ekana päivänä, ja tuota katua tuli tallusteltua kerran jos toisenkin
Aivan hostellin huudeilla sijaitsi kiva aukio, jonka reunalla myytiin myös kebabia
Ylväitä jellonia ja turistibussi, mitä sitä muuta voi kaivata?
PALMUJA!
Satama oli aika rauhallinen, vissiin tammikuussa nuo ökypurretkin pysyy tiukasti satamassa
+17!! Miten siistiä!
Hedelmiä kaupattiin joka nurkalla, meneillään oli ainakin mansikka ja artisokka-aika!
Lisää hedelmmiä, tarjolla oli vähän enemmän lajikkeita mitä Oulun kauppahallissa..

Reissu meni siis kaikinpuolin melko mukavasti! Palaan varmasti Barcelonaan, mutta toivottavasti ens kerralla on joku reissukaveri. Kaikessa kauneudessaan se olis varmasti ihan mahtava paikka viettää romanttista viikonloppua (miten kornilta tuo kuulostaakaan?) ja kesällä varmasti rantakin antais vähän enemmän mitä nyt tammikuussa.

Barcelonan lentokentästä pittää vähän valittaa, ei vitsi miten sekava paikka!! Tullessa etin vessaa varmaan 20min kunnes löysin yhen oven yläpuolelta vessakyltit. Paluumatkalla kävelin eka junalta lähtöselvitykseen (Lähtöselvitysmasiinoita ei näkynyt, piti mennä tiskille ja halusivat punnita laukun joka painoi 12,5 kiloa mutta eivät sanoneet siitä onneksi mitään!) ja tiskiltä sitten takaisin melkein juna-asemalle asti ettien turvatarkastusta, joka lopulta löytyi mutta melkeen meinas märy päästä kun kylttejä oli niin harvassa ja meinas tosiaan tulla vähän kiire, kun myöhästyin junasta. Mutta osaapahan ens kerralla paremmin navigoida Barcelonan lentokentällä!

Tunnisteet: ,

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Adios Barcelona!

Aamu alkoi komeahkoilla maisemilla, bongasin jopa tuttuja maamerkkejä!
Koska olin aikaisin liikkeellä, oli mun seurana vaan yks koira ja sen kaveri
Palmuja, jes!
Inka, juurikasvu ja palmu. Sisäinen blondini yrittää tulla esille, ja antaa sen tulla!
Palmujen välistä avautui aikamoiset näkymät. Joko joku on saanu tarpeekseen palmuista?!
Erilaiset näkymät, kurkin pitkään näkyiskö merta mutta olin vissiin väärällä suunnalla
Salakuvasin paikallisia pappoja pelaamassa petankia!
Vanha härkätaisteluareena, nykyään ostoskeskus. Parempi näin päin.
Paluumatkalla hostellille löysin Gaudin ritaripatsaat (ei mitään halua oikeasta nimestä) etin niitä aivan väärästä paikasta!
Jos aivan rehellisiä ollaan, mun mielestä typeriä ovat ne, jotka kulkevat reissuillaan kaupungin sisällä paikasta toiseen jollain muulla kuin jalkapelillä. Typeriä sen vuoksi, että silloin ei nää niitä kaikkein siisteimpiä juttuja ja läydä niitä autenttisimpia kahviloita, saati sitten saa minkäänlaista käsitystä kaupungista! Tietenkin sen jossain New Yorkin kokoisessa kaupungissa ymmärtää, mutta sitä pienemmissä kaupungeissä ei. Tietty jos reissun lähtee katselemaan jotain muuta kuin kaupunkia (esimerkiksi vaikka pubeja tai ravintoloita tai vaikka parkkihalleja), on se aivan ymmärrettävää. Tämän tiukkaakin tiukemman mielipiteen vuoksi mun kengät ovat yleensä aivan rikki reissun jälkeen, samoin pohkeet on aivan jumissa ja jalkapohjat verillä. Eikä koskaan harmita, etten oo ottanu sitä metroa tai onnikkaa jalkapatikan sijaan, ei ikinä! Tietenki joskus vois harkita sitä pyörän vuokraamista, ehkä.

Tänään kuitenki annoin periksi sisäiselle laiskurilleni ja nappasin aamulla metron naapuripysäkiltä (diagonal) kohti Montjuicia (Paral-lel, tuosta väliviivasta sain hyvät naurut kunnes tajusin että ilman sitä se lausuttais aivan väärin). Ootin tätä kovasti, sillä Paral-lelilta ylös vuorelle piti päästä funicularilla, maanpäällisellä menopelillä joka ilmeisesti on samankaltainen kuten esimerkiksi Istanbulissa tai Portugalissa, yksiraiteinen raitiovaunu joka menee suoraan ylämäkeen (korjatkaa jos olen väärässä, tämä käsitys perustuu täydellisesti omiin mielikuviini). No, funicularit oli kiinni ja reitille oli järjestetty vastaava onnikka! Pienen pettymyksen vallassa astelin sitten onnikkaan, mutta silläki päästiin mäen ylle!

Ihastelin siis aamupäivän maisemia. Niin laiska en ollu, että olisin ottanu menopelin takaisin päin, vaan käpyttelin nätisti Graciaan, joku roti sentään. Lyhyen siestan jälkeinen loppupäivä menikin sitten syöden. Kävin vetelemässä nassuuni tortillaa eli munakasta (tonnikalan ja tomaatin kera, nam!) sekä istuskelemassa pikkuruisella aukiolla sijaitsevassa pikkuruisessa baarissa. Ruokakaupan kautta hostellille ja nyt odotellaan aamuherätystä. Huominen päivä menee nätisti reissatessa, sillä olin tosiaan kaukaa viisas ja otin neljän tunnin vaihtovälin, jos norjalainen nyt sattuu myöhästymään. Toivottavasti HKI-Vantaalla toimii sähkö (viimeksi ei tullu pistokkeista mitään!), niin voin katella Gleetä katsomosta!

Ei tänään tämän enempää, Barcelona kuittaa tältä erää!

Tunnisteet:

tiistai 24. tammikuuta 2012

Päivä, jolloin ranttu ravintolakävijä voitti itsensä

ANJOVISTA
ANKAN MAKSAA
MUSTEKALAA JA KATKARAPUJA
Mitä tulee ravintolassa syömiseen, minä olen juntti. En osaa arvostaa fine diningiä sitten pätkääkään. Ärsyttää, jos annos on liian pieni ja jos hinta on liian korkea eikä se ruoka yleensä edes ole sitä parasta. Arvostan eniten simppeliä ruokaa, missä ei ole käytetty liian montaa raaka-ainetta vaan enemmänkin annettu raaka-aineille tilaa, eikä peitetty niitä sokerikastikkeeseen. Arvostan selkeitä raaka-aineita myös sen vuoksi, että oon äärimmäisen ranttu sen suhteen, mitä suuhuni laitan. Vasta viime vuosina oon oppinu nauttimaan kalasta, mutta muuten oon menny sillä turvallisella lihaa + vihanneksia -linjalla. No, tänään se linja hivenen järkkyi.

Barcelonassa kun ollaan, täytyyhän sitä vähän tapaksia maistella. Koska en oo syöny tapaksia ko kerran Salamancassa, koko tapaskulttuuri on mulle melko tuntematon. Tarvitsin siis asiantuntijan ohjeistamaan mua, millaisia tapaksia Barcelonassa kannattaa syödä. Painelin Tossa-nimiseen ravintolaan juttelemaan ravintolan omistajan miniän kanssa, ja se tilaili samalla tapaksien parhaita paloja. No, siinä meikäläinen sitten nirsjoilijana veteli naamaan niin anjovista, mustekalaa, ankan maksaa ja katkiksia. Jos eilen oltais kysytty niin olisin sanonu että mistään en tykkää, enkä varmasti syö! No, kohteliaisuuttaanhan sitä vetelee vaikka mustekalaa.

Ankan maksasta täytyy sanoa, että kun Cèlia sanoi että tässä on duck foie, en tajunnu yhtään että mistä kohasta on kyse. Googlasin sitte äsken että maksaa, namnam. Mutta täytyy kehasta että se oli hyvää, kaverina oli niinkin eksoottinen yhdistelmä ku mansikkahillo! Ei välttis olis ennakkoluuloilla kuorrutettuna maistunu yhtä hyvältä, jos olisin tienny mitä se on.

Tämän päivän Barcelona piti siis sisällään pääasiassa ruokajuttuja, ennen tuota kahen ja puolen tunnin (!) lounasta tutustuin kauppahalliin, ja lounaan jälkeen käveleskelin herkkukauppojen ja -kahviloiden perässä pitkin kaupunkia. Lopulta kävelin hostellille kainalossa puoli kiloa tuoreita mansikoita, nyt kun on kuulemma mansikka-aika parhaimmillaan! Huomenna on edessä viimeinen Barcelonapäivä, ja aika paljon on vielä listalla näkemättä, eipähän tuu tylsää!

Tunnisteet: ,

maanantai 23. tammikuuta 2012

Palmuja ihastelemassa

Aivan hostellin huudeilla on melko siistin näkösiä maisemia!
Toisella puolella näkkyy vuoret, toisella puolella meri, vähänniinko Beirutissa.
Jes palamuja!
Jee lissää palamuja!
Rantsulla oli makijaa, nudistipappa rajattu pois kuvasta.
Vielä yks rykelmä palamuja, jos joku ei vielä saanu tarpeekseen
Eksyin ja löysin tämmösen maiseman, vieressä oli vissin joku jalakapallokenttä
Tänään löytyi aikamoista Barcelonafiilistä, kuin laitoin kännykän mp3-soittimen päälle, napit korviin ja lähin tallustelemaan pitkin kaupunkia. Eilen en vaivautunu nappeja korviin sullomaan, kun ajattelin että on hauskempaa kuunnella sitä ympärillä puhuttua katalaania. No, tylsäähän se oli ja tänään oli paljo jännempää kun oli soundtrack mukana! Jason Mraz ja Don Johnson Big Band sopi täydellisesti Barcelonaan.

Aamupäivän shoppailujen ja siestan jälkeen otin suunnaksi pahamaineisen La Ramblan, kaupungin pääkadun josta mua oltiin varoitettu jo useaan otteeseen. No, kuivahan se oli kuin Räsäsen Päivi ja kävelinkin aika nopeasti sen päästä päähän, nopeuttaen askeleita aina jonkun sisäänheittäjän ja potentiaalisen taskuvarkaan lähestyessä (myös niistä mua varoitettiin aika monesti). Rantsua lähestyessä maisemat ja rakennukset muuttu kokoajan entistä siistimmän näkösiksi ja viimeistään siinä vaiheessa kun palmuja näky joka puolella olin tosi ilonen, että päätin mennä sinne asti.

Kipittelinki sitten pitkin rantsua ja jäin välillä istumaan sinne tänne ja ihastelemaan maisemia. Näin yhen surffaajan, yhen uimarin ja yhen nudistipapan, joten on tuo vesi vissiin uimakelpoisen lämmintä näin tammikuussakin. Muuten rantaelämä oli aika vähäistä siellä täällä istuskelevia turisteja lukuunottamatta. Rantsusta käveleskelin sitte mutkien ja muutaman puiston kautta goottilaiskaupunginosaan, eksyin siellä ja lopulta löysin tutuille huudeille. Illan päätteeksi kävin nautiskelemassa mainiota sapuskaa luomuravintolassa, mikä löyty tästä läheltä.

Nyt on taas jalat rikki, mutta ei auta ku kaks päivää pitäs vielä tallustella menemään. Huomena aattelin syyä hulluna ja siinä samalla tehä selekä vääränä töitä. Ehkä jaksan.

Tunnisteet:

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Ensimmäiset askeleet Barcelonassa









Nimenomaan monikossa askeleet, sillä saattoipa olla että kävi niin että meikätyttö tepasteli pitkin Barcelonaa koko päivän muutamaa istahtamista lukuunottamatta. Nyt polttaa niin pohkeita kuin pikkuvarpaitakin, mutta olipas se taas sen arvoista! Tää kaupunki on aivan käsittämättömän kaunis, ja heti kun nousin juna-asemalta maan pinnalle kirosin, ettei Karim ole mun mukana. Se tykkäis tästä aivan käsittämättömän paljon. Mutta ens kerralla!!

Tänään oon pyöriny pääasiassa tässä hostellin huudeilla Graciassa, mutta kipittelin kuitenkin jo vähän pidemmäs ja vierailin Gaudipuistossa eli Parc Guellissa, ja olihan se komea. Hostellista neuvottiin että sinne ei kyllä kannata kävellä mutta minä kävelin ja viimeistään siinä vaiheessa kun aloin kivuta mäen päälle ei naurattanu, mutta nopeasti unohtui kaikki kun näin ne upeat maisemat!

Ja tää sää, se on jotain aivan uskomatonta. Olin kattonu etukäteen et tänään sunnuntaina olis pitäny olla jotain 15 astetta. Kun nousin lentokenttäjunaan, siellä oleva mittari näytti kymmenen, olin ehkä semisti pettyny mutta tulin pikaisen pohdinnan jälkeen siihen tulokseen että ei haittaa! Kun päästiin mun pysäkille, mittari oli noussu 16 asteeseen. No se kelpas. Välillä mustissa farkuissa oli aivan polttavan kuuma, mikä oli mukavaa vaihtelua alle vuorokausi sitten nautittuun Helsingin -2 ja loskaan.

Lento oli taas niin ihana kokemus kuin kuudelta lähtevä lento voi olla. Mun viereen penkkiriville pöllähti tietty se koneen ainoa viisihenkinen perhe jossa kaikki lapset oli alle kymmenen. Edessä olevalla rivillä istuskeli sitten ne koneen ainoat kaksi vauvaa. Mutta ei se mitään, mulla oli korvatulpat ja kahden tunnin yöunien jälkeen nukuin ainakin suurimman osan lennosta.

Huomenna olisi luvassa lisää jalkojen kidutusta, mutta aamulla aattelin ensimmäiseksi tsekata Barcelonan aletarjonnan. Ainakin voi olla että parissa espanjalaispuljussa pitää vierailla, jos ei muuten niin sen takia, että ne sijaitsee hostellikadulla! Hostelli on muuten aivan mainio! Mulla luvattiin yhden hengen huone ja hengailenkin nyt itekseni kahden hengen huoneessa, voi joka toinen yö nukkua aina erissä sängyssä. :D

Tunnisteet:

Melekoset messut..


Helsinki-Vantaan lentokentältä moro! Oli aikasta makija herätys tuossa 2:20 ja vajaan kolmen tunnin yöunien jälkeen oliki sitte noustava ylös. Ei väsyttäny kyllä yhtään mutta voin kertoa että paleli ja on kyllä edelleen melko kylmä. Sitä kun on näköjään tottunu nukkumaan riittävästi niin keho vetelee säästöliekillä kun ei saa tarpeeksi unta. No, pienet on onneksi murheet.

Viikonloppu meni makijasti ja oli kiva käydä pitkästä aikaa entisillä kotihuudeilla. Piipahdin perjantaina matkamessuilla, ja siellä oli meleko tyhyjää. Kävin ammattilaispäivien aikaan, eli ennen kahtatoista millon se suurin ryysis ei ollu vielä lähelläkään. Siitä syystä siellä ei oikeastaan ollu vielä mitän ohjelmaa ja rauhassa sai ainakin kierrellä. Kiersinkin messualueen varmaan pariin kertaan pysähtymättä varmaan ollenkaan, sillä en löytäny kauheesti mitään mielenkiintoista. Eli sama homma ku pari edellistä kertaa, oon tosi mielissään messuista ko ne on tulossa, hankin lipun etukäteen (tällä kertaa oli tuplavarmistus ja mulla oli kaks erilaista lippua sinne...) ja meen mielissäni paikalle, sitte poistun sieltä vähän pettyneenä koska mitään ei messuista jäänyt käteen. Kova on yritys, mutta ehkä oon vaan huono messukävijä.



Kaheltatoista olis alkanu Mondon lavalla meiningit ja siellä olis ollu tosi monta mielenkiintoista matkakirjailijaa jakamassa vinkkejään, mutta koska olin tuolla jo kymmenen maissa en millään jaksanu ootella sitä paria tuntia aivan sitä varten, varsinkaan ku mulla suurin osa mondon matkaoppaista löytyy kirjahyllystä. Mutta tulipahan käytyä messuilla!

Olin varannu mun tiukkaan aikatauluun messuja varten neljä tuntia, ja kun selevisin sieltä puolessa tunnissa oli mulla sitten yhtäkkiä aivan hulluna aikaa! Kiertelin pitkin stadia ja en keksiny oikeen mitään tekemistä, niin painelin metron kautta Herttoniemeen ja Marimekon tehtaanmyymälään. Koska mun laukku paino sata grammaa yli jo kotoa lähtiessä, kipaisin kankaita pursuilevan ostoskassin kans hertsikan postiin ja lähetin itelleni paketin, onpahan ylläreitä oottamassa ko meen kotia!

Perjantai oliki sitte nopiaa täynnä vanhoja kavereita, lasipalatsin kahviloita (kuljeskelin päästä toiseen päähän, kahvilasta kahvilaan) ja hurjaa luistelua Viikissä. Ja tietty ravintolakokin laittamaa makoisaa iltapalaa, kiitos vaan hosteille! :)


Lauantai menikin sitten melko nopeasti vaan Päivin kans hengaillessa pitkin Helsinkiä. Nyt tosiaan oottelen että pääsisin koneeseen, 40 minuutin päästä pitäis alkaa boarding. Sitte vaan villahuivi tiukalle ja unta palloon, ja toivottavasti heräilen vasta neljän tunnin päästä Barcelonassa. Katellaan sitte sieltä, mikä meininki!

Kuvituksena vähän matkamessujen fiiliksiä!

Tunnisteet: ,